• Tekstikoko aaa

Kevennetyt REACH-tietovaatimukset pienten tonnimäärien vähäriskisille aineille

8.6.2016

REACH-asetuksen liite III esittää perusteet, joiden täyttyessä 1-10 tonnia vuodessa valmistetut tai maahantuodut aineet tulee testata kaikkien tietovaatimusten mukaan. Sellaisten markkinoilla olevien aineiden, joiden määrät ovat pieniä ja joiden ei ennusteta aiheuttavan riskiä eli joiden osalta liitteen III vaatimukset eivät täyty, testausvaatimuksia on kevennetty.

ECHA on julkaissut luettelon aineista, jotka todennäköisesti täyttävät REACH-asetuksen liitteen III kriteerit. Luettelo liitteen III aineista auttaa rekisteröijiä, jotka valmistavat tai maahantuovat aineita 1-10 tonnia vuodessa, päättämään josko he voivat soveltaa aineiden rekisteröinnissä kevennettyjä tietovaatimuksia. Jos aine ei täytä kumpaakaan liitteen III kriteereistä, vaaditaan vain tiedot fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista eikä toksikologisia ja ekotoksikologisia tietoja tarvitse sisällyttää rekisteröintiin. 

Aineisiin voidaan soveltaa kevennettyjä tietovaatimuksia, jos kumpikaan seuraavista kriteereistä ei täyty:

  • aine on todennäköisesti syöpää aiheuttava, sukusolujen perimää vaurioittava tai lisääntymiselle vaarallinen (CMR-aine, kategoria 1A tai 1B) tai hitaasti hajoava, biokertyvä ja myrkyllinen (PBT-aine) tai erittäin hitaasti hajoava ja erittäin voimakkaasti biokertyvä (vPvB-aine)
  • ainetta käytetään laajasti tai moniin tarkoituksiin ja se todennäköisesti tulee luokitelluksi vaaralliseksi terveydelle tai ympäristölle.  

Jos aine on luettelossa liitteen III aineista, tulee sille todennäköisesti toimittaa täysi tietoaineisto. Rekisteröijällä voi kuitenkin olla perusteet kevennettyihin tietovaatimuksiin. Tällöin rekisteröijän on kerättävä näyttöä eri lähteistä ja osoitettava, että kevennettyjä tietovaatimuksia voidaan soveltaa.

ECHAn sivuilta löytyy ohjeistusta, miten tarkistaa, voiko kevennyttyjä tietovaatimuksia soveltaa.

Lisätietoa

ECHAn tiedote 18.5.2016
Luettelo liitteen III aineista
Kevennetyt tietovaatimukset – milloin voi soveltaa
Liite III