• Tekstikoko aaa

Käyttöturvallisuustiedote ja altistumisskenaario

  • Milloin CLP-asetuksen aiheuttamat muutokset on toimeenpantava käyttöturvallisuustiedotteeseen?

    CLP-asetuksen luokitus- ja merkintämuutokset tehdään käyttöturvallisuustiedotteeseen CLP-asetuksen siirtymäaikojen mukaan. Aineiden osalta ollaan jo siirrytty CLP-asetukseen. Seosten osalta muutokset on tehtävä 1.6.2015 mennessä. Markkinoille ennen 1.6.2015 saatetut, jo luokitellut, merkityt ja pakatut seokset voivat olla väistyvän tavan mukaan merkittyjä ja pakattuja 1.6.2017 asti, ja sama siirtymäaika on annettu REACH-asetuksen liitteessä II (muutosasetus (EU) N:o 453/2010) myös markkinoilla jo olevien seosten CLP-mukaisten luokitusten ja merkintöjen päivittämiselle KTT:seen. Lisätietoa sivulla CLP - aikataulut ja siirtymäajat

  • Täytyykö seosten aineosien luokitus ilmoittaa käyttöturvallisuustiedotteessa CLP-asetuksen mukaisesti ennen 1.6.2015?

    Seosten aineosien luokitukset ilmoitetaan CLP-asetuksen mukaisesti KTT:ssa sitä mukaan kun KTT:ta uusitaan ja tietoa CLP-asetuksen mukaisista luokituksista on käytettävissä. Siitä huolimatta väistyvän lainsäädännön mukaiset luokitukset ilmoitetaan aina 1.6.2015 asti.

    Jos seoksia sekä luokitellaan että merkitään ennen seosten siirtymäaikojen umpeutumista (1.6.2015) CLP-asetuksen mukaisesti, KTT:ssa on ilmoitettava seosten aineosille CLP-asetuksen mukaiset luokitukset väistyvän lainsäädännön mukaisten luokitusten lisäksi.

  • Onko jakelijan lisättävä HTP-arvot käyttöturvallisuustiedotteeseen, jos se tuo kemikaalia jostain toisesta EU-maasta?

    Ulkomaisen toimittajan tulee toimittaa Suomeen tuotavan aineen/seoksen KTT suomeksi ja suomalaisilla HTP-arvoilla (haitalliseksi tunnettu pitoisuus) varustettuna, koska se saattaa aineen tai valmisteen markkinoille Suomessa. Käytännössä jakelija voi joutua arvot lisäämään (ja kääntämään KTT:n), koska hän ei saa toimittaa kemikaalia seuraavalle vastaanottajalle ilman säädöksien mukaista KTT:ta.

  • Onko aineen tai seoksen valmistajan tai maahantuojan laadittava käyttöturvallisuustiedote, jos ne käyttävät aineen/seoksen kokonaan itse, eivätkä toimita sitä eteenpäin?

    REACH-asetus ei suoraan velvoita valmistajaa tai maahantuojaa laatimaan käyttöturvallisuustiedotetta, vaan toimittamaan sen aineen tai seoksen vastaanottajalle (artikla 31). Valtioneuvoston asetuksessa kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001) työnantajaa kielletään kuitenkin käyttämästä sellaista kemikaalia, josta hänellä ei ole käytettävissä KTT:ta tai sitä vastaavia tietoja (8 §). Lisäksi työnantajan on tarvittaessa laadittava kirjalliset ja yksityiskohtaiset vaarallisen kemikaalin käyttö- ja turvallisuusohjeet (16 §). Käytännössä yritykset usein toteuttavat työnsuojelulainsäädännön vaatimukset laatimalla KTT:n.

    Lisäksi Suomessa käyttöön luovutetusta kemikaalista on tehtävä STM:n asetuksen (553/2008) mukainen kemikaali-ilmoitus Tukesin kemikaalituoterekisteriin. Ilmoitus sisältää käytännössä samat tiedot kuin käyttöturvallisuustiedote.

  • Millä aikataululla KT-tiedotteiden sisällön pitää olla yhtenevä kemikaaliturvallisuusraportin kanssa, ja milloin KT-tiedotteisiin pitää liittää altistumisskenaariot?

    Viipymättä. KT-tiedotteessa annettavien tietojen on vastattava kemikaaliturvallisuusraportin tietoja ja asiaankuuluvat altistumisskenaariot on liitettävä KT-tiedotteeseen. KT-tiedottteet on aina päivitettävä viipymättä, kun tulee saataville uusia tietoja, jotka voivat vaikuttaa riskinhallintatoimenpiteisiin tai uusia tietoja vaaroista. Päivitetty KT-tiedote on toimitettava kaikille, joille ainetta tai seosta on toimitettu edellisen vuoden aikana.

  • Onko tervasta ja tervatuotteista tehtävä käyttöturvallisuustiedote ja kenen vastuulla se on?

    Tervan valmistajan tai EU-alueelle tuojan on toimitettava tietoa tervan turvallisesta käytöstä käyttöturvallisuustiedotteella kemikaalin käyttäjälle. Tiedot kulkevat käyttöturvallisuustiedotteella edelleen toimitusketjussa eteenpäin, jos tervaa sisältävä tuote (seos) luokitellaan vaaralliseksi. Vastaanottaja voi pyytää käyttöturvallisuustiedotetta myös silloin, jos tuote sisältää tietyn määrän vaarallista ainetta, vaikka seosta itsessään ei ole luokiteltu vaaralliseksi.

  • Onko mallia uudesta KT-tiedotteesta saatavilla?

    Ohjeellinen REACH-asetuksen liitteen II muutosasetuksen (EU) 453/2010 vaatimusten mukainen KTT-mallipohja löytyy sivulta Käyttöturvallisuustiedote

  • Joudutaanko direktiivin 67/548/ETY mukaisesti ilmoitetuille uusille aineille laatimaan altistumisskenaario liitteeksi käyttöturvallisuustiedotteeseen? Uusille aineille ei ole tehty REACH-asetuksen mukaista kemikaaliturvallisuusarviointia.

    Ennen 1.6.2008 ilmoitettujen uusien aineiden KT-tiedotteissa ei tarvitse olla altistumisskenaarioita liitteenä ko. päivämäärän jälkeenkään. Kuitenkin tietovaatimusten tonnirajojen ylittyessä, rekisteröinnin (ilmoitetut aineet on tässä vaiheessa katsottu rekisteröidyiksi) tietovaatimukset muuttuvat REACHin mukaisiksi ja kemikaaliturvallisuusarviointi ja altistumisskenaariot on laadittava artiklan 16(4) ehtojen täyttyessä. Jos altistumisskenaariot on laadittava, ne on myös laitettava KTT:n liitteiksi.

  • Kuka tekee altistumisskenaarion?

    Altistumisskenaarion tekee pääsääntöisesti rekisteröijä (eli valmistaja tai maahantuoja) tai joissain tapauksissa jatkokäyttäjä.

    Altistumisskenaariot laaditaan osana kemikaaliturvallisuusarviointia, jos aine on luokiteltu vaaralliseksi tai aine on PBT- tai vPvB-aine. Kemikaaliturvallisuusarvioinnin tekee pääsääntöisesti rekisteröijä aineista, joita valmistetaan tai tuodaan maahan vähintään 10 t/a. Jatkokäyttäjän on tehtävä kemikaaliturvallisuusarviointi, ellei hänen toimittajansa ole käsitellyt jatkokäyttäjän käyttötarkoitusta omassa turvallisuusarvioinnissaan ja jatkokäyttäjän käyttämä ainemäärä on vähintään 1 t/a.

  • Mitkä säädökset Suomessa vaaditaan mainittaviksi käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 15.1 "Nimenomaisesti ainetta tai seosta koskevat turvallisuus-, terveys ja ympäristösäännökset ja -lainsäädäntö"?

    Käyttöturvallisuustiedotteen tässä kohdassa ilmoitetaan ainetta tai seosta koskevat muut lainsäädännölliset tiedot, joita ei ole vielä annettu käyttöturvallisuustiedotteessa. Tällä tarkoitetaan yhteisön turvallisuus-, terveys- ja ympäristösäännöksiä koskevia tietoja tai kansallisia tietoja aineen tai seoksen (myös seoksen sisältämien aineiden) lainsäädännöllisestä asemasta sekä ohjeet siitä, mihin toimiin vastaanottajan olisi näiden säännösten johdosta ryhdyttävä.

    Täydellistä luetteloa tällaisista säädöksistä ei voi antaa vaan olennaiset säädökset tulee valita kyseessä olevien aineiden ja niiden käyttötarkoituksen perusteella. Mm. seuraavat säädökset voidaan huomioida:

    • REACH-asetuksen VII osaston mukainen lupa
    • REACH-asetuksen VIII osaston mukaiset rajoitukset
    • aineen maininta REACH-kandidaattilistalla
    • otsonikerrosta heikentävistä aineista annettu asetus N:o (EY) 1005/2009 (Lisätietoja: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Ilmasto_ja_ilma/Otsonikerroksen_suojelu/Otsonikerrosta_heikentavia_aineita_koskevat_rajoitukset )
    • pysyvistä orgaanisista yhdisteistä sekä direktiivin 79/117/ETY muuttamisesta annettu asetus (EY) N:o 850/2004, ns. POP-asetus, (Lisätietoja: http://www.ymparisto.fi/pop )
    • vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista annettu asetus (EY) N:o 689/2008, ns. PIC-asetus (Lisätietoja: http://www.ymparisto.fi/pic)
    • kemikaaliturvallisuuslaki (390/2005) ja sen nojalla annetut asetukset (sisältävät vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annetun neuvoston direktiivin 96/82/EY (ns. Seveso-direktiivi) liitteessä I nimetyt aineet tai Seveso-luokan. Ns. Seveso III direktiivi 2012/18/EU kumoaa direktiivin 96/82/EY 1.6.2015. (Lisätietoja: http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-ja-kaasu/
    • Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001)”, jolla toimeenpannaan EU:n direktiivi 98/24/EY ja ” Valtioneuvoston asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (716/2000)”, jolla toimeenpannaan EU:n direktiivi 2004/37/EY
    • nuorten työntekijöiden osalta seuraavat kansalliset säädökset: työturvallisuuslaki (738/2002), laki nuorista työntekijöistä (998/1993), valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006), sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (188/2012) sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille sopivien kevyiden töiden esimerkkiluettelosta (189/2012). (Näillä täytäntöönpannaan neuvoston direktiivi 94/33/EY.)
    • raskaana olevien työntekijöiden osalta keskeiset kansalliset säädökset: työturvallisuuslaki (738/2002), sosiaali- ja terveysministeriön päätös haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista (268/2014) ja valtioneuvoston asetus lisääntymisterveydelle työssä vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja vaaran torjunnasta (603/2016). Näillä täytäntöönpannaan neuvoston dirktiivi 92/85/ETY.
    • kasvinsuojelu- ja biosidituotteita koskevaan lainsäädäntöön (biosidivalmisteasetus (EU) N:o 528/2012 sekä kemikaalilaki (599/2013) ja kasvinsuojeluaineasetus (EY) N:o 1107/2009 ja -laki (1563/2011) perustuvat tiedot, kuten hyväksymis- tai lupanumero tai hakemuksen tila.
    • tiedot ympäristönlaatunormeista, esimerkiksi valtioneuvoston asetuksessa 1022/2006 annetut pintaveden laatunormit ja vesienhoitoasetuksen 1040/2006 liitteessä 7 A annetut pohjaveden laatunormit. (Asetuksilla täytäntöönpannaan vesipuitedirektiiviä (2000/60/EY), direktiivi 2008/105/EY ja sen muutosdirektiivi 2013/39/EU.)
    • maalien ja lakkojen osalta voidaan tarvittaessa viitata valtioneuvoston asetukseen 837/2005 ns. tuote-VOC-asetukseen. (Asetuksella täytöntöönpannaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta annettu direktiivi 2004/42/EY). Lisätietoja: http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet/Tuote-VOC/.
    • pesuaineiden osalta pesuaineasetuksen (EY) N:o 648/2004 mukainen luettelo ainesosista (ellei sitä ole jo annettu alakohdassa 3.2) eli pesuaineasetuksen artiklan 11 kohdan 3 ja liitteen VII A mukaiset koostumustiedot siltä osin kuin niitä ei ole ilmoitettu jo käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 3.2.
  • Milloin herkistävä aine on ilmoitettava seoksen aineosana käyttöturvallisuustiedotteen (KTT:n) kohdassa 3?

    Vaaralliseksi luokitellun seoksen sisältämä herkistävä aine tulee ilmoittaa KTT:n kohdassa 3.2, jos herkistävä aine aiheuttaa seoksen luokituksen herkistäväksi tai lisävaaralausekkeen EUH208 ”Sisältää (herkistävän aineen nimi). Voi aiheuttaa allergisen reaktion.” käytön varoitusetiketissä.

    Jos seosta ei ole luokiteltu vaaralliseksi, herkistävää ainetta ei tarvitse ilmoittaa KTT:n kohdassa 3.2. Tässäkin tapauksessa KTT:n merkintöjä koskevassa kohdassa 2.2 on ilmoitettava lisävaaralauseke EUH208, josta käy ilmi herkistävän aineen nimi, silloin kun herkistävää ainetta on yli 10% luokitusrajasta.

    Ks. myös UKK herkistävien aineiden ilmoittamisesta etiketissä kohdasta CLP > Merkinnät.